"Katsokaa kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä.

Kun Jumala tuolla tavoin pukee ruohon, joka tänään kasvaa kedolla ja huomenna joutuu uuniin, niin paljon ennemmin hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

Älkää siitä murehtiko, mitä söisitte tai joisitte. Älkää sitä etsikö.

Tätä kaikkea maailman ihmiset tavoittelevat; teidän Isänne tietää kyllä, että te sitä tarvitsette. 

Etsikää hänen valtakuntaansa, niin te saatte myös kaiken tämän."

Suloisia ahomansikoita kypsymässä  pihallamme

 

Pieni Ella-koira täyttää tänään 7 vuotta! Ajatella, vasta äsken hänet haettiin kotiin pienenä vikisevänä nyyttinä pehmeän peiton sisällä. Ja nyt hän jo kypsään ikään ehtinyt, arvonsa tunteva Lady.

Tänään meillä on juhlan kunniaksi illalliseksi sisäfilepihviä, se on synttärisankarille luvattu jo etukäteen kun merkkipäivästä puhuttiin. Aikaisemmista vuosista poiketen tänä vuonna ei järjestetä hurjia kemuja suuren maailman tyyliin, koska Ella on selvästi ilmaissut viihtyvänsä paremmin hieman pienemmässä, intiimimmässä seurassa - itse asiassa mieluiten jopa ainoana eläimena kaikkien huomion keskipisteenä. 

Illalla ohjelmassa on vielä Ellan suosikkiaktiviteetteja: uimista, kepin noutamista ja tassunantoa pihvitikkupalkalla yhdessä päivänsankarin lempipaikoista, Mataskärin uimakallioilla. Voi mikä päivä tulossa!

"Pihviäkö ei voi muka saada aamiaiseksi vaikka olisi syntymäpäivä?"

Kysy sinä eläimiltä, ne kertovat sen sinulle,
kysy taivaan linnuilta, ne sen sinulle ilmoittavat.
Katso maata, se on valmis opettamaan,
meren kalatkin sen sinulle kertovat.
Kaikki ne tietävät tämän:
Herra itse on kaiken tehnyt,
hän, jonka kädessä on kaikki mikä elää

Job 12:7-10

 

Ne ihanat potkut! Vauva potkii jo paljon reippaammin ja on ihanaa tuntea hänen liikkeensä. Tällä viikolla vauvan korvaluut ovat jo niin kehittyneet, että hän kuulee ja tunnistaa äidin äänen. Laskettuun aikaan on tänään 119 päivää. Raskaanaolo tuntuu taas ihanalta, ja muitakin syitä onneen on: eilen olimme olleet naimisissa 7 kuukautta! Vietimme kahdestaan lettukestejä kotona :) .

Kiitän tästä suuresta pienestä ihmeestä, joka meille on annettu ja jota saan kantaa turvassa sydämeni alla.  

 ( kuva Anne Geddes )

 

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.

Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.

Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä,
muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.

Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi,
Jumala,
kuinka valtava onkaan niiden määrä!

Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.

Ps. 139:13-18

 

Tuen sinua kaikessa
mitä teet,

Autan sinua kaikessa
missä apuani tarvitset,

Jaan kanssasi
kaiken kokemasi,

Rohkaisen sinua
kaikessa mitä yrität,

Haluan ymmärtää
kaiken mitä sinulla on
sydämessäsi,

Rakastan kaikkea sitä
mitä sinä olet.

 

"Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti." Psalmit 127:3

Tänään on jäljellä 4 kk ja 2 päivää eli yhteensä 18 vkoa vauvan arvioituun  syntymäaikaan, joka on marraskuun 26. päivä. Ajatella, että jos synnytys käynnistyisi nyt, hänellä olisi mahdollisuus selviytyä edellyttäen huolellista hoitoa ja tarkkailua keskoskaapissa.  Mutta toivotaan, että vauva viihtyy ja saa kasvaa masussa marraskuuhun saakka.

4D-kuva sikiöstä raskausviikolla 23.

Vauva on tällä hetkellä noin 30cm pitkä ja painaa ehkä 500g. Hän osaa jo itkeä ja syödä peukaloa. Hänellä on jo kulmakarvat ja ripset ja toisinaan hän availee pieniä silmiään. 

Vauva pitää siitä kun kävelen ympäriinsä ja nukkuu silloin tyytyväisenä. Äidin kaivatessa unta hän potkii tarmokkaasti masussa ja tekee villejä kuperkeikkoja! Kun syön kylmää jätskiä, hän alkaa heiluttelemaan vimmatusti pikkuisia käsiään. Välillä häntä harmittaa eikä hyvää asentoa tunnu löytyvän, mutta äidin tai isin käsi masulla rauhoittaa hänet nopeasti. Isä-parka ei ole vielä tuntenut vauvan potkuja mahan läpi, vaikka äidistä ne tuntuvat hurjan vahvoilta!

"sinua en tunne,
vain hiljaa aavistan,
sen täydellisen ihmeen,
sen lahjan valtavan.
sinua en tunne,
vaan tunnen kuitenkin,
luot sydämeeni valon
kuin tähti loistavin.
sinua en tunne,
vaan valtaat maailmain,
et arvaa kuinka paljon,
sinua odotan"